Kisakausi paketissa, sitten sitä kuntoa kohottamaan.

Tämän vuoden kisat on nyt City Survivorsin myötä paketissa ja on aika suunnata kohti peruskuntokautta ja tarttua kiinni niihin asioihin joiden kanssa on vielä tehtävää että tulevaisuuden tavoitteet puolimaratonilla ja maratonilla olisi mahdollista saavuttaa. Niistä mä tuun vielä kirjoittamaan teille tulevaisuudessa lisää varmasti.

Kulunut vuosi viime syksyn jälkeen on mennyt hirveän nopeasti. Tyttömme ehti jo täyttää vuoden ja minä huomasin tuossa pari kuukautta sitten vasta, että keho alkaa tuntua taas enemmän siltä ”omalta” keholta raskauden ja synnytyksen jälkeen. Vaikka juoksua on takana jo 11kk niin silti vasta pari kuukautta se on tuntunut vahvemmalta ja keskivartalo on ollut enemmän menossa mukana. Sanotaan, että raskaudesta palautuminen ottaa yhtä kauan kuin itse raskaus ja mulla meni tällä kertaa vielä kauemmin. Tärkeintä on kuitenkin tuntea olo hyväksi ja se edellä on tämä kulunut vuosi treenattu.

Heinäkuu startattiin Paavo Nurmi maratonilla puolikkaalla.

Paavo Nurmi Marathon oli ensimmäinen puolikas Liljan syntymän jälkeen ja siitä toivuttiin nopeasti ja aikaankin olin tosi tyytyväinen. Tuon reissun jälkeen treenaaminen jatkui omalla painollaan ”aina kun ehtii” ja en ole ottanut missään vaiheessa paineita että ”on pakko”. Se ei oikein toimi. Myös edelleen jatkuvat yöheräilyt ikävä kyllä verottaa jaksamista vaikka usein lenkki antaa enemmän virtaa mitä sitä oli sinne lähtiessä.

Ruissalojuoksut 2017.

Kauden toinen puolimaraton olikin ihan juuri Ruissalossa jossa paransin aikaa Paavolta niin 4,5 – minuuttia. Juoksu oli muutenkin hyvä ja siihen oli hyvä päättää tämä kausi puolikkaiden osalta :)

Viime lauantaina päästiin vielä kokeilemaan uutta kun oltiin City Survivors – kisassa viettämässä laatuaikaa yhdessä. (Lue edellinen postaus). Hyvän mielen kisa johon halutaan uudelleen.

Nyt on aika kuitenkin suunnata katse kohti loppusyksyä ja talvea. Instagrammiin ja blogin Facebook-sivulla jo asiaa väläytinkin mutta siis pääsin mukaan Takomo runnersien testiryhmään uudenlaisen valmennuksen osalta ja tulevan vuoden aikana tulen saamaan ihan ammattilaisten vinkkejä treeniini mikä on todella kaivattua muutosta ja odotan asiaa jo kovasti :) Blogissakin tämä muutos tulee varmasti näkymään kun pääsen kirjoittamaan treenifilliksiä! 😊

Onko sulla vielä kisoja jäljellä? 😁

City Survivors Turku – WoW WoW!

Hei jee me tehtiin se! Päästiin läpi Turun City Survivors kilpasarjasta ja meillä oli kyllä niin hauskaa! 😊 Viimeksi ollaan kahden kesken päästy viettämään aikaa elokuun alussa kun käytiin syömässä hääpäivän kunniaksi mutta täytyy sanoa että nyt oli kyllä hauskempaa vielä! Iso kiitos Liljan kummeille kun vahtivat lapsia <3

Ennen lähtöä.

Oltiin paikalla Paavo Nurmi stadionilla noin tunti ennen lähtöä ja haettiin numerot ja valmistauduttiin lähtöön. Miestä nauratti mun jännitys mutta se kuuluu mun lähtörutiineihin :D. Nähtiin pari tuttuakin siinä ja vaihdettiin tsempit ja kuulumiset :).

Meidän lähtö oli 12.40 ja ennen lähtöä päästiin lämmittelemään kankeita lanteitamme järjestäjien vetämän tanssin mukana ja nopeasti siirryttiinkin jo lähtöalueelle josta saimmekin ensimmäiset vihjeet ja pääsimme matkaan. Mies ampaisi karkuun niin että sain ihan tosissaan juosta hänet kiinni :D. Ensimmäinen vihje selvitettiin nopeasti Googlen avulla ja matka sai alkaa! Vitsi miten kivaa se olikaan!

Lihaskuntoa kesken reitin. Sai reidet vapisemaan ;]

Matkaa me saatiin mun kellon mukaan kasaan 18,1km joka oli kolme kilsaa enemmän kuin kaverini tiimillä! Luultiin että valittiin hyviä reittejä mutta nähtävästi kierrettiin jostain hieman ekstraa! Reitille mahtui kyllä kivasti erilaisia tehtäviä! Ehkä enemmän olisin vielä kaivannut jotain ”tekemistä” älyllisten tehtävien sijaan mutta onneksi meillä oli tiimin toisena jäsenenä mun mies joka on meidän perheen äly. Nopeiten taisi ratkeata viimeisen rastin anagrammi johon mulla meni noin kaksi sekuntia. Kauimmillaan saatiin kulumaan numeroiden pyörittelyä vaatimaan tehtävään johon kului noin 25 minuuttia! 😊 Hyvin erilaisia haasteita siis matkan aikana :).

Matkalla maaliin. :)

Me kuljettiin koko matka omin jaloin vaikka lopussa jo miehen vanha jalkavamma alkoi oireilla niin että kävelimme loppumatkan mutta päästiin maaliin mikä oli tärkeintä ja hieman jännittämäni lopun puuesteet onneksi päästiin vammoitta yli :D

Maalissa saatiin mitalit kaulaan ja fiilis oli huikea! 😊 Toivottavasti tuutte ensi vuonnakin Turkuun koska me todellakin lähdetään uudestaan! 😊