Marraskuun vatsalihashaaste : Viikko 2 takana ja epätoivo!

Okei nyt alkaa tuntua jo tämä touhu vatsassa! Toistojen määrä on tällä viikolla noussut melkoista tahtia ja flunssasta välittämättä olen tehnyt nämä joka päivä silti koska periksi ei anneta. Juoksusta jouduin pitämään päälle viikon paussin koska hengittäminen oli niin työlästä ja eilen kun oli juoksutreffit niin innostuinkin juoksemaan 12,5 kilometriä jonka jälkeen tein eilisen haasteen ( 65 sit upsia, 85 crunchia, 42 jalkojen nostoa ja 55 sekuntia lankkua) ja täytyy sanoa, että hiukan kirpaisi! Tänään aamulla heräsin vatsa hellänä ja vielä tarvitsisi tänään jaksaa ähkiä ennen huomista lepopäivää :). 
Minuutin lankku alkaa jo tuntua!

Toisen viikon jälkeen jännittämättä näyttää tältä.
Miten teillä muilla haasteeseen lähteneillä sujuu? Kuin leikkiä vaan vai joudutteko jo jaksottelemaan liikkeitä? Viime viikolla valittelin, että istumaan nousut on takamuksesta mutta niiden kanssa on tapahtunut huikeaa kehitystä kun taas jalkojen nostojen kanssa mulla alkaa olla epätoivo ja joudun jaksottelemaan. Alaselkäni on nimittäin ottanut nokkiinsa ja kävelykin toisina päivinä on ollut hankalaa. Onkohan mulla väärä tekniikka jossain liikkeessä?  
Olen maailman surkein poseeraamaan vatsalihakset jännitettyinä. Ei olisi bikinifitnessiksi tästä naisesta :D

Puolessa välissä jo ollaan kuitenkin joten eiköhän tästä loppuun saakka selvitä eikös vaan! Tämä on mulle ainakin erittäin tarpeen ja motivoi tekemään kun olen luvannut täällä teille esitelllä tuloksia :D Tosin nyt ei ole huomattavaa eroa tapahtunut ensimmäisen viikon jälkeiseen työhön. Lieneekö tuo flunssa ja pohjaton nälkä vaati veronsa. Tsemppiä kaikille kolmanteen viikkoon! We can do it!

Marraskuun vatsalihashaaste : Vko 1 takana!

Ensimmäinen viikko rutistettu vatsalihaksia kasaan. Miltäs tuntuu haasteeseen mukaan lähteneet? Onko kehittynyt inhokkia ja suosikkia liikkeistä? 
Tässä kuvia edestä ja sivusta vatsaa jännittämättä ensimmäisen viikon jälkeen.

Itselleni vaikeimmaksi liikkeeksi on muodostunut istumaan nousu, selkäni on jalkoihin nähden selkeästi pidempi joten kun olen päässyt liikkeessä ylös niin alas mennessä saan taistella ettei tule sellaista ”rymähdystä”. Selkä tuntuu menevän kahdessa osassa ja siitä syystä kiroilen jokapäivä ääneti kun niitä teen. Sen sijaan suosikeiksi on noussut crunchit ja lankku jotka on menneet tähän saakka ihan kivuitta.  Omat haasteensa haasteeseen on tuonut lapseni, jonka mielestä on ihan sikahauskaa kun äiti ja isi vuorotellen ähkii lattialla ja heiluu omituisesti. Hänen mielestään on superhauskaa tulla selän taakse stopperiksi ja nauraa räkättää kun äitiä alkaa naurattaa hänen touhunsa. Oh lord. 

Tässä vatsa jännitettynä sivusta ja edestä. 
Kuitenkin, vaikka haastetta on alla vasta viikko niin huomaan jo muutosta! Juoksun myötä olen kuitenkin hoikahkossa kunnossa ja erityisesti vatsa on ollut aina sellainen ”hyvä puoleni” (eli rasva kerääntyy helpommin reisiin ja peppuun) joten lihaksia on alkanut jo hieman näkyä. Olen ihmeissäni! Ehkä tässä kuun loppuun mennessä on jo jonkin sortin siksari näkyvissä. Jee!

Ja sitten ilmeellä vähän jännityskuvia :D 


Ensi viikolla taas toistojen määrät nousee kivaa tahtia joten saas nähdä mitä mieltä ensi viikolla olen esimerkiksi crunchien mukavuudesta :D… Eilen mulla iski megalomaaninen väsymys ja tänä aamuna heräsin hiukan kipeänä eli sormet ristissä, että pääsen huomenna jatkamaan tätä sillä motivaatiota olisi!