Juoksija sään armoilla!

Oonko mä ainoa jota ihan ”pikkusen” verottaa nämä pakkaset jo treenien kannalta? Muuten olen kyllä nauttinut tuosta mielettömän ihanasta valosta ja raikkaudesta mutta tämä talvi on ensimmäinen joka on vaikuttanut mun juoksuun negatiivisesti. Voiko ikä tehdä sen yllättäen että pakkanen tuntuu pahemmalle keuhkoihin kuin aiemmin?

Viime viikolla pääsin takaisin treenien makuun pitkän nuhan ja laivareissun jälkeen ja ehdin juosta kaksi lenkkiä kunnes sain todeta, että ei keuhkot kestä ja loppuviikon olinkin kokonaan juoksematta kun olimme Liljan kanssa kahdestaan kun pojat matkusti sukuloimaan ja pakkaset paukkui päivästä toiseen. Sain kuitenkin korvattua juoksuja kotitreeneillä joista saan hirveästi virtaa päiviin! 😊

Sen sijaan nautin ”tyttöjen viikonloppuna” vaunulenkeistä neidin päikkärien aikaan monena päivänä. Niitä kun ei ole päässyt pitkiin aikoihin tekemään kunnolla.

Juoksuohjelmassa alkaa ensi viikolla vauhtikestävyyskausi mikä tarkoittaa siis kovempia treenejä hitaiden pitkien lenkkien joukkoon ja niitä ajatellen toivoisin kyllä kovasti jo pakkasten hiipuvan! Suomen (tai siis Turun) talvi on kyllä niin hassu.. Ensin se ei tule millään ja sitten se vie tilaa keväältä.

Olen koittanut juosta viimeiset lenkit niin, että mulla on ohut buffo suun päällä mutta olen kokenut sen hieman ärsyttäväksi kun se kastuu ja alkaa putoilemaan ja vaatii korjailua. Tänään googlailin sellaisia hengitysilman lämmittimiä, onko jollain kokemusta sellaisesta? Ovatko hintansa arvoisia? Toivottavasti tuo hyytävä polaaripyörre tajuaa nyt ottaa hatkat ja pysyy poissa koska tämä mamma tahtoisi jo vähän revittelemään juoksuvauhtien kanssa! Sitä odotellessa tänään ajattelin mennä reippaalle kävelylle..

Juoksuvuosi 2017

Moikka! Pääsinpäs vihdoin kirjoittelemaan teille taas kuulumisia! On ollut blogi jotenkin jumissa enkä ole päässyt kirjautumaan mutta kiitos teknisen tuen se taas onnistuu :). Joulu oli ja meni omalla painollaan ja pienen pojan kuukauden kestänyt kova jännitys helpottui vihdoin. Ensi vuonna taitaa pukki käydä heti aamupäivällä :D.

No se joulusta ja nyt asiaan eli vuoden 2017 juoksusaldoon. Yllätyin kun vertailin keskenään mun parasta vuotta eli 2015:sta ja tätä vuotta sillä eroa kilometreissä oli vain vajaa 100km ja vuonna 2015 juoksin kuitenkin ennätykseni puolikkaalla sekä ensimmäisen maratonini. Tänä vuonna juoksutaukoja on ollut parikin niin väsymyksen kuin sairastelujen vuoksi joten olen positiivisesti yllättynyt. Ja tänä vuonnahan on tullut syksyn ja valmennuksen alun myötä panostettua myös treenin laatuun ja treenattu säännöllisesti myös lihaskuntoa kotona.

 

2015.

2017.

Tämän vuoden lopullinen lukema tulee olemaan päälle 1200 kilometriä kun vielä huomenna käyn juoksemassa. Ehkä noin 1212km voisi olla sopiva lukema saavuttaa :). Ennen kaikkea tänä vuonna on keskitytty juoksukunnon parantamiseen raskauden ja synnytyksen jälkeen sekä kehon yleiseen vahvistukseen ja olen siihen päässyt mielestäni hyvin sillä juuri nyt keho tuntuu melko vahvalle ja ”omalle”. Tämän vuoden kisakohokohdat olivat molemmat juoksemani puolimaratonit. Ensimmäinen Paavolla ja toinen Ruissalojuoksuissa.

Heinäkuu startattiin Paavo Nurmi maratonilla puolikkaalla.
Ruissalojuoksut 2017

Tänä vuonna pääsin myös taas juoksemaan jo melkein perinteeksi nousseen joulupitkikseni eli puolikkaan pituisen matkan. Viime vuonna tosin jäi välistä kun synnytyksestä oli vasta alle 4kk mutta anyway. Tapaninpäivänä nautiskelin peruskuntosykkeillä itsekseni reilun kahden tunnin ajan juoksusta ja sulattelin kinkkua. Olin hieman häkeltynyt kuinka helppoa juoksu oli eikä sen jälkeenkään ole ollut jaloissa juuri mitään tuntemuksia pitkästä juoksusta. Toistan itseäni vielä kerran. Valmennuksesta oppimani hitaasti juokseminen on tehnyt hyvää ja kunto on noussut! 😊.

Tapaninpäivän pitkis.

Vuosi 2018 saa tulla. Se tulee olemaan varmasti jännittävä. Työntäyteinen ja tavoitteita täynnä ja niistä mä kirjoitan teille erikseen heti alkuvuodesta. :)