Kehonkuuntelua ja ymmärrystä.

Moikka! Esivalintakokeesta selvitty viime viikolla ja tänään sähköpostiin ropsahti maili jossa oli omat pisteet joista olen äärimmäisen tyytyväinen. Uskoisin pääseväni ainakin sairaanhoitajan pääsykokeisiin jatkoon joten uudet pänttäykset on aloitettu! 😊 Onneksi nyt edes vähän enemmän alaan liittyvin artikkelein ja kiinnostavammin tekstein. Jännitystä kuitenkin  varsinaisiin pääsykokeisiin pääsemiseen jatkuu toukokuun loppupuolelle saakka kun lopulliset pisterajat julkaistaan. Varsinaista stressinsietokykyä tässä kyllä testataan!

Ja siitä aasinsilta otsikkoon. Tämän vuoden  piti olla mun se sellainen enkkavuosi. Kunnon piti olla just eikä melkein ja kilsavauhtien nousta noin minuutilla. No en mä muistanut noita suunnitellessani että mulla on muutakin elämää juoksun ohessa ;). Vitsi vitsi. En osannut ajatella kuinka raskaaksi käy myös keholle kun pää tekee enemmän töitä. Ja kun se pää tekee niitä töitä lähes kahden vuoden univelalla alkaa seuraukset näkyä myös kehossa ja sen jaksamisessa. Edelleen odotan aikaa kultaista kun saan nukkua enemmän kuin kolmen tunnin pätkiä jos niitäkään.

Vaikka olen joutunut vähentämään treenejä luku-urakan vuoksi jo jonkun verran niin silti keho on ollut vähän väsynyt. Lenkeillä sykkeet on olleet vähän liian korkeat ja lihaskuntoon ei ole löytynyt jaksamista. Juoksu – ohjelman noudattaminen on vaihtunut satunnaisiksi lenkeiksi pari kertaa viikossa kun ehtii ja se on ollut ihan ok koska syy on ollut kuitenkin hyvä. Nyt kuitenkin kun HCR ja kevään eka tavoite on jo toi lähellä kolmen ja puolen viikon päästä olen joutunut itselleni hyväksymään sen ajatuksen että en todellakaan lähde edes yrittämään sitä ennätystä mitä piti. Vaikka kirjoitin jo edellisessä postauksessa että näin käy niin tilanteen lopullinen myöntäminen on jotenkin kuitenkin ihan tylsää :D.

HCR 2015.

Olin viime lauantaina lapsimessuilla töissä mini maratonin standilla ja sain sieltä jonkun pöpön joka aiheutti sen että en ole tällä viikolla treenannut kertaakaan. Tarkoitus oli vetää viimeinen kovempi treeniviikko mutta koska sekin nyt meni penkin alle niin tein ehkä tämän kevään fiksuimman päätöksen ja vaihdoin tavoiteaikani 10 minuuttia hitaammaksi ja lähden juoksemaan kaverini kanssa Helsingin sightseeing-juoksua! 😊 Nyt kun päätös on tehty niin odotan tapahtumaa ihan eri tavalla innoissani sillä noilla enkkatavoitteilla en olisi paljoa  maisemia ehtinyt ihailla :).. Ja samalla tulee juostua hyvä pitkis ajatellen elokuun maratonia! 😊

Onko muita jotka ajattelee juoksua näin tunteella 😃❤️

Krista / Krista M.

Äiti 06/2013 pojalle ja 09/2016 tytölle . Vaimo. Juoksu. Lifestyle. Ruoka. Hyvinvointi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta