Kun arki on jo liian arkista ja hoitovapaa alkaa olla nähty .

Olen ollut kotona poissa työelämästä jo aika pitkään. Esikoisen raskausaikana jouduin jäämään työstäni päiväpostin jakajana sairaslomalle  pois jo tosi varhain sillä kun vatsa alkoi kasvaa niin ennestään notko selkäni petti. Esikoisen kanssa olin kotona kaksi vuotta jolloin tehtiin miehen kanssa vaihto ja hän jäi hoitovapaalle ja mä menin töihin. Tai siis yritin mennä mutta loppujen ehdin olla töissä muutaman kuukauden kunnes mulla hajosi mun ranne joka tulehtui toistuvasti ja loppujen lopuksi sieltä löytyi rannekanavan oireyhtymä ja hermopinne joka jäi hoitamatta sillä olinkin raskaana ja Lilja oli tulossa. Niinpä mies meni töihin ja minä jäin taas hoitovapaalle ja sillä tiellä ollaan edelleen. Olen siis siis viiden vuoden aikana ollut noin 5kk jos sitäkään töissä ja huomaan kyllä sen jo itsessäni vaikka olenkin pääosin nauttinut kotiäidin arjesta.

Höpsähtänyt kotiäiti.

Varsinkin nyt kuluneet muutamat kuukaudet on olleet sellaisia että olen takaisin väliajoin romahtanut ja kiukutellut miehelleni kuinka tylsää kaikki on. Kun talous on tiukka niin ei ole mahdollista tehdä mitään isoja irtiottoja ja on tuntunut että päivät vaan toistavat itseään viikosta ja kuukaudesta toiseen. Osittain nämä mun romahdukset varmaan johtuu hormonitasapainon heittelystä kun olen yrittänyt vähän äidintahdistaa imetystä.

Kuluneet vuodet kotona ovat olleet kuitenkin parhaita vuosiani ja olen kiitollinen siitä että on ollut mahdollista hoitaa lapsia kotona näin kauan. Esikoinen täyttää kesällä viisi ja kuopuskin syksyllä jo kaksi. Molemmilla on varmasti valmius hypätä päiväkotiarkeen kun sen aika alkusyksystä on ja mä niin odotan että pääsen ”aikuisten maailmaan!”.

Mun salainen haaveammatti on vuosia ollut Fysioterapeutin työ. Unelma on ottanut tuulta alleen tässä kotona vietettyjen vuosien aikana kun olen itse harrastanut liikuntaa ja keho ja sen hallinta on tullut tutuksi. Haluaisin olla itse ammattilainen joka osaa auttaa muitakin liikkumaan jos niin haluaa. Ala on mielettömän suosittu ja kouluun pääsyä voi verrata mahdollisuuteen saada lotossa seitsemän oikein mutta aion nyt yrittää onneani tulevissa amk -hauissa ja lukea pääsykokeisiin parhaani mukaan. Toisena vaihtoehtona aion hakea myös sairaanhoitajan koulutukseen sillä myös se maailma kiinnostaa monipuolisilla työllistymisen vaihtoehdoilla :). Ei muuta kuin tuulta päin!

Syksyn arki tulee olemaan joka tapauksessa erilaista ja varmasti kiireistä mutta kyllä mä sitä odotan jo kovasti.

Krista / Krista M.

Äiti 06/2013 pojalle ja 09/2016 tytölle . Vaimo. Juoksu. Lifestyle. Ruoka. Hyvinvointi.

8 vastausta artikkeliin “Kun arki on jo liian arkista ja hoitovapaa alkaa olla nähty .”

  1. Musta tuntui viime viikolla, että apua, nyt tää loppuu! Nyt kun Inna on kuumeessa neljättä päivää, niin tuntuu taas siltä, että on kiva päästä välillä töihin 😅

    • Joo voi olla että mullakin maksimoituu tää tunne kun täälläkin nyt sairastetaan kaikki vuoronperään :D.. Paranemisia sinne pienelle ja tsemppiä äidille <3

  2. Moikka! Ymmärrän hyvin sun fiiliksiä, kyllä sitä aina välillä kaipaa vaihtelua, missä tahansa työssä tai arjen tilanteessa!:) Mä taas tällä hetkellä odotan aika innolla äitiyslomaa, vaikka olenkin tykännyt hoitovapaasta ja osa-aikaisen työn tekemisestä tässä samalla. Sun suunnitelmat opiskelujen suhteen kuulostaa tosi hyviltä! Tsemppiä paljon pääsykokeisiin lukuun! Arkeen saa varmasti uutta virtaa, kun tulee uusia suunnitelmia ja tavoitteita joita kohti mennä! Ja toivottavasti teillä sairastelut myös pian hellittää! <3

    -Karoliina

    http://www.candyontherun.com

    • Kiitos :) <3! No onhan se näinkin että kaikki kyllästyttää välillä ja vaihtelua kaipaa. Nyt on kuitenkin sellainen olo että pitää päästää kehittämään itseään jotenkin ja oon niin auttamattoman huono tekemään sitä kotoa käsin että odotan syksyä innolla ja samaan aikaan jännityksellä että millaista se uusi arki on! 😊 jos en pääse kouluun niin pääsee taas töihin kuntoilemaan 😃

  3. Tsemppiä pääsykokeisiin! Rohkea juttu hakea itseä kiinnostavalle alalle, vaikka sisäänpääsy ei ole helppoa. Samalla tiellä olen itsekin (eri ala) ja olen sitä mieltä, että ehdottomasti kannattaa lähteä kokeilemaan vaikka päätös ei ole aina ollenkaan helppo!

    • Kiitos Emilia ja sulle myös paljon tsemppiä! :) Kyllä sitä pitää yrittää saavuttaa elämässään sellaista mikä kiinnostaa! 😊

 8
Tykkää jutusta