Jos nyt sitä maratontreeniä!

Hei!

Mitä teille kuuluu? Olen vähän kipuillut kun aikaa blogille ei ole ollut mutta nyt kun pääsykokeet ovat takanapäin ja luku-urakasta selvitty niin on taas hiukan enemmän aikaa päivittää tänne! 😊

Juoksukilsat toukokuussa jäi noin 125:n kilometriin mikä on maratontreeniä ajatellen liian vähäisesti mutta koitan ottaa tilannetta kiinni nyt kesä – ja heinäkuussa ja katsotaan mihin se riittää sitten eloluussa.

Viime viikolla ehdin jo aika kivasti kerätä kolme lenkkiä joista pisin juostiin yhdessä somesta tutuksi tulleen Marin kanssa. Edelleen suositan vahvasti juoksemaan kaverin kanssa pidemmät lenkit sillä meilläkin meni sunnuntaina 20km suhteellisen huomaamatta ja loppupäivän hieman tönkköjä jalkoja lukuunottamatta.

Tällä viikolla en taas ole päässyt juoksemaan kuin kerran sillä olen taas vaihteeksi ollut flunssassa ja kaikki muu ylimääräinen aika hujahti pojan viisivuotissynttäreiden järjestelyissä. Oikea päivä on heti juhannuksen jälkeen mutta pidettiin leikkikoulukaverien juhlat vähän etukäteen. Hieman etukäteen jännitin kuinka pärjäämme ison porukan kanssa mutta hienosti se meni!:)

 

Mun oli tarkoitus tänään juosta kolmen tunnin pitkis noin maratonia ajatellen että miltä se juoksu niin pitkän ajan kuluessa tuntuu mutta koska flunssa niin lenkki siirtyy ensi viikolle. Kun tässä kohtaa on aikalailla tasan kaksi kuukautta kisaan niin alkaa vähän jo jännitys nostaa päätään!:) Miten mä selviän siitä matkasta? Ekan maratonin tavoiteajan Paavolla pilasi mahavaivat, nyt niihin on löytynyt apu mutta nyt en ole niin hyvässä kunnossa kuin kolme vuotta sitten olin .. Tavoitteena on siis päästä maaliin ajasta huolimatta, saada uusi finisher-paita ja yrittää nauttia matkasta sillä reitti on kaunis, tänä vuonna vähän uudenlainenkin!

Ootko sä saanut treenattua suunnitelmien mukaan? Nähdäänkö Paavolla? Tiesitkö muuten että siellä on tänä vuonna ekan kerran lapsille oma maksuton minimaraton ennen aikuisten juoksuja? Mä ilmoitin meidän naperot sinne!:) Hauskaa!

 

HCRD – eli Helsinki City running day ja kisaraportti !😊

Lauantaina oli vihdoin koko kevään yksi odotetuimpia tapahtumia Helsinki City running day ja eka puolikkaan kisapäivä! 😊 Vielä aamulla bussin startatessa mietin että starttaanko kisaan sillä torstaina aamulla heräsin kipeän kurkun kanssa ja perjantaina olin jo melko tukossa mutta kurkkukipu oli onneksi hellittänyt. Otin kuitenkin juoksuvaatteet mukaan ja bussimatka Hannan kanssa meni oikein rattoisasti jutellen meidän lähes samanikäisten tyttöjen touhuista. Tankkailin myös urheilujuomaa ja söin leipää kun en ollut saanut aamulla oikein mitään alas aikaisen lähdön vuoksi.

Bussimatkan aikana päätös startata vahvistui sillä olo oli nuhaisuutta lukuunottamatta ihan normaali. Juoksuun lähdin kuitenkin sillä ajatuksella että keskeytän heti jos merkkejä huonosta olosta tulee. Alettiin olla perillä ja filis alkoi olla jännittynyt kun ajettiin bussilla kisahallin ohi ja nähtiin jo paljon juoksijoita alueella. Kohta me oltaisiin siellä itsekin! 😊

Saatiin hyvä alkuverryttely kun käveltiin Kampista pelipaikalle ja haettiin numerot ja mentiin vaihtamaan vaatteet ja viemään tavarat säilytykseen. Täytyy kyllä sanoa että meni melko täpärälle että ehdittiin lähtöön sillä oltiin vielä 8min ennen lähtöä vessassa mutta loppu hyvin kaikki hyvin 😃.

Matkaan lähdettiin isossa joukossa toisen lähtöryhmän mukana ja alkumatka oli melkoista matelua valtavan massan mukana. Onneksi suht nopeasti pääsimme pujahtamaan tien sivuun ja päästiin kiihdyttämään vauhtia. Hieman nauratti takanamme juoksevien miesten jutut siitä kuinka olivat juosseet kevään aikana yhden lenkin ja että mihin ovat itsensä laittaneet 😃😃. Mitenköhän heidän mahtoi käydä.

Reitti olikin nyt täysin eri kuin kolme vuotta sitten kun olen viimeksi ollut juoksemassa HCR:llä ja täytyy sanoa että olin kisan ensimmäiset 15 kilometriä aivan mykistynyt Helsingin kauneudesta. Paikoin reitti oli kyllä todella kapea kun juoksijoita oli niin paljon ja juomapisteitäkin olisin kaivannut enemmän mutta oma vesipullo pelasti paljon. Mutta siis tuo reitti, wow!

Juostiin Hannan kanssa noin kahdeksan kilsaa yhtä matkaa ja sitten tiemme erosivat. Loppumatkan juoksin itsekseni ihan täysin matkasta nauttien. Juoksu oli kevyttä ja sain virtaa upeista kannustajista ja erityisesti siinä Kampin lähellä olevan alikulkusillan alla oleva nuorien tyttöjen tanssiesitys sai kylmät väreet pintaan ja vähän kyyneleet silmiin. Ihanat kun olivat tulleet sinne piristämään juoksijoita! 😊

Kilometrit sujuivat toinen toisensa perään rennosti noin 5,20-5.30 välisellä vauhdilla ja pian olikin jäljellä enää kolme kilometriä jotka olivatkin ne raskaimmat koko kisassa kun kierrettiin mm. Keskuspuiston siimeksessä mäkiä mäkien perään. Huh huh! Silloin hengästyin ekan kerran tuon kisan aikana oikein kunnolla ja viimeinen mäki kohti maalia tuntui jo etureisissä melkoisena poltteena! Mutta ylämäen jälkeen tulee aina alamäki ja olipa hauska kurvata niin kovaa kuin pääsee alamäkeen ja maaliin! 😊 Kello pysähtyi ajassa 1,54,58.

Kyseinen juoksu oli ehkä ehjin juoksuni ikinä lukuunottamatta hiukan ennen kymppiä ollutta kylkilihaskramppia joka meni onneksi ohi itsekseen kun hetkeksi hiljensin tahtia. Eka kymppi meni hiljempaa ja toka vähän kovempaa. Nuhakaan ei vaivannut ja olin koko matkan hyvävoimainen ja vielä jälkeenkin. Kerrassaan onnistunut kisapäivä! 😊 suihkun jälkeen ihailin vielä hetken juoksukisapöhinää ja kuuntelin kuinka maratonin startti oli ihan juuri ja sitten lähdettiinkin jo kohti Kamppia etsimään ruokapaikkaa ja odottamaan bussin lähtöä. 

Urheat maratonin starttaajat.

Siispä vielä kerran kiitos upeasta kisapäivästä HCRD:n tiimi ja kanssajuoksijat! 😊